Ketterä kortteli konsepti

Ketterä kortteli on vuonna 2017 kehittämäni muutostrendit huomioiva uusi rakennustypologia; asuinrakennuksen, kodin ja työn muuttuva luonne sekä kaupunkikulttuurin muutos, yhteisöllisyyden tarpeen kasvu ja sen tukeminen rakennuksen tilajärjestelmässä, sekä jakamistalouden ja palveluiden integroitumisen yhä vahvemmin osaksi asumista.

Asunto­reformi

Kunniamaininta

Tulevaisuuden rakentamisen malli tarjoaa asukkaille vaikuttamismahdollisuuksia omaan ympäristöönsä. Joustava pohjaratkaisu luo monipuolisen asuntojakauman ja antaa mahdollisuuden rakentaa persoonallisia koteja. Yhteisöllisyys toteutuu läpi korttelisuunnitelman ja rakennusten tilajärjestelmän. Yhteistilojen verkosto kokoaa alueen ihmiset yhteen koko Jyväskylän Kuokkalan alueelta.

Työryhmä: Anni Vanha-Patokoski, Niamh Ni Mhorain, Maria Laine

Ote arvostelupöytäkirjasta:
Työssä esitetään herkkävireiselle ja paneutuneella otteella innostava asumisen malli, jossa ratkotaan yhteisöllisyyden, osallistumiseen ja asumisen palveluihin liittyviä kysymyksiä onnistuneella tavalla.

Asuntoreformi 2018 »

Sara Hildén museo

Sara Hildénin säätiö, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Tampereen kaupunki järjestivät kansainvälisen yleisen arkkitehtuurikilpailun Sara Hildénin taidemuseon uudisrakennuksen suunnittelusta 2020. 5200brm².

Uusi taidemuseo asettuu Wilhelm von Nottbeckin puiston osaksi, abstraktiksi puuryhmäksi. Puisen rakennuksen rosopinta muistuttaa puun lehvästöä, ottaen auringon ensisäteet vastaan ja valaisten lyhtynä hämärän aikaan. Näyttelytilat muodostavat toisen kerroksen lehvästön ja maanalaisen juurakon. Lehvästön suojassa on aula- ja tapahtumatilat. Rakennuksen henki on lämmin ja kutsuva. Se tarjoaa joustavat ja selkeät näyttelytilat sekä tukee taidemuseon laajaa toimintaa. Materiaaleissa suositaan paikallisia ja luonnonmukaisia materiaaleja.

Keravan uusi asemanseutu

Kilpailuehdotus 2022, yläluokka. Keravan kaupunki järjesti kansainvälisen ideakilpailun Keravan asemanseudun kehittämiseksi. Rautatieasemat ja niiden seudut ovat nousseet yhdeksi tärkeäksi kehitysalueeksi. Asemanseutuja kehittämällä voidaan lisätä viihtyvyyttä ja vahvistaa kaupungin näkyvyyttä. Tulevaisuuden rautatieasemat luovat ympärilleen niin matkustajille kuin asukkaillekin houkuttelevia ajanvietto- ja kohtauspaikkoja. Parhaimmillaan ne pitävät sisällään urbaaneja vetovoimatekijöitä ja synnyttävät uutta ja yhteisöllistä kaupunkikulttuuria.

Ehdotuksessa vanhat säilyvät rakennukset yhdessä uudistuvan aukion, kävelykatualueen ja puistoalueen kanssa muodostavat pienimittakaavaisen arvokkaan aseman edustan. Rinnalle nousevat keskuskorttelit puisen jalustan päältä Keravan kaupungin viitesuunnitelman mukaan. Uusi rakentaminen, keskuskorttelit asuintorneineen ja radan ali kurottava `Monttu ́ -puisto luovat syntyvälle alueelle uutta urbaania kaupunkikuvaa, johon eri kerrostasoilla tapahtuvat toiminnat tuovat ulottuvuutta ja syvyttä. Radan itäpuolella asuinkorttelit sijoittuvat etäämmäksi radasta Heikinpuiston puolelle ja piirtävät vaihtelevan silhuetin. Asuinkortteleiden ja radan väliin jää urbaani puisto ja kaupunkikulttuurivyöhyke joka tarjoaa paikan monenlaiselle toiminnalle.

Hakaniemen ranta

Kilpailuehdotus Hakaniemen rannan kehittämiseksi 2018, 78 000m². Kilpailu tehty yhdessä arkkitehtien Maria Laineen ja Niamh NiMorainin sekä maisema-arkkitehti Vilja Larjoston kanssa.

Uusi Hakaniemenranta jatkaa kantakaupunkimaista korttelirakennetta. Rantaan rakentuu kolme kaupunkitalojen muodostamaa korttelia, sekä yksi tornimainen pistetalo. Kortteleita erottaa toisistaan kanaalit, jonka laidoille syntyy viihtyisiä kaupunkitiloja. Kilpailualueen pohjoisemmat punatiiliset korttelit jatkavat Kallion kaupunginosan rakennetta. Asuminen rannan taloissa on laadukasta: kaikista asunnoista on näkymät merelle.

Hakaniemenranta on flanöörien kaupunkibulevardi. Korttelien väliset kanavat laskeutuvat aukioilta etelään jättimäisinä portaina. Merihaan puisto muodostuu urbaanista hiekkarannasta, joka vaihtuu leikki- sekä hulevesiaiheena toimivasta aaltopinnasta kosteutta sietävään rantalepikkoon pingispöytineen. Siltavuoren rantaviiva on luonnonmukaisempi. Ehdotus tarjoaa tilalliset raamit: sisältö ja muoto syntyy kaupunkilais-workshopeissa. Rakennusten edustalla leikkipuisto jatkuu sadevesipuutarhana, josta kohoaa siltaan liittyvä nurmikumpu merelletähys- tyspaikkana. Kirjanpuistoon tulee alueen varjoisuutta hyödyntäen “takatalvi”, jossa voi nauttia iltaisin taidevalaistuista lumikasoista vielä keväällä. Lumet sulavat kahluualtaaseen.

Päiväkoti Taka-Töölössä

Kilpailuehdotus 2021 1890brm². Sibeliuksen puiston osaksi asettuva puurakenteinen päiväkoti rajautuu tontin itäreunan kalliorinteeseen ja Rajasaarentiehen polveilevana massana. Rakennus hahmottuu pihan puolelta kaksikerroksisena, puiston puolelta yksikerroksisena massana. Pienempi mittakaava luo suojaisan pihapiirin ja mahdollistaa myös pitkiä näkymiä sisätiloista puistoon ja merelle. Orgaaninen, kallioista muotonsa saanut kattomuoto tuo veistoksellisuutta kokonaisuuden säilyessä rauhallisena. Merikannontien suunnasta uusi rakennus asettuu Huvila Bråvallan taustalle. Pihalla rakennuksen ilmeikäs hahmo muodostaa lämpimän kehyksen lasten leikeille.

Rakennuksen sisätiloissa korostuvat toimivat, joustavat ja monikäyttöiset tilat, lapsen mittakaava, tilan kokemuksellisuus sekä puun tuoma lämmin tunnelma. Päiväkodin tilat sijoittuvat kahteen kerrokseen. Taitteinen katto, ylävalo ja polveilevat tilasarjat luovat toiseen kerrokseen lempeän ja leikkisän tunnelman.

Niemen ranta-alue

Polttimo, UPM ja Lahden kaupunki järjestivät Niemen ranta-alueen ideakilpailun 2021 entisen teollisuusalueen muuttamisesta asumiseen. Teollisuusalueelle on tyypillistä rakennusten vaihtelevuus, välitilojen tärkeä rooli väylinä, käyttötarkoitusten moninaisuus ja jatkuva muutos. Ehdotuksen kokonaisidea palautuu näihin samoihin teemoihin; kaupunkikuvan ja toiminnan moninaisuus, rakennusten väliset tilat reitteinä ja asukkaiden pihatiloina sekä asukkaiden ja muiden toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Vesijärvi tulee osaksi koko alueen identiteettiä. Rantapuisto reunustaa ranta-alueen, liittää viherverkoston yhteen ja luo viihtyisän kehyksen asumiselle moninaisine toimintoineen. Laadukas ja monipuolinen asuinympäristö ja asumisen ratkaisut ovat suunnitelman keskiössä. Asuminen rakentuu vaihtelevina ja joustavina kortteleina; kerrostaloista, niiden väliin jäävistä rivitalo-osista, yhteisöllisestä atriumkorttelista, lähipalvelukorttelista ja puisista kaupunkihuviloista. Maantasokerroksen asunnoilla on tilavat pihat. Tavoitteena on monimuotoinen ympäristö, jossa asuminen, yritystoiminta, kulttuuri, opiskelu, työnteko, virkistys ja luonto sekoittuvat. Ehdotettu rakenne antaa selkeän struktuurin moninaiselle toiminnalle ja elämiselle, sitoen alueen yhteen omaleimaiseksi kaupunginosaksi.

Vaasan ravirata

Arkkitehtuuri kilpailuehdotus 2016, yläluokka. Tehty yhteistyössä arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulan kanssa.

Vaasan raviradan alue tarjoaa erinomaiset puitteet luoda kaupungille uusi omaleimainen osa kantakaupunkia. Rantamaantie, Ruutikellarintie ja jatkettu Ravitie muodostavat katuverkoston johon alueelle muodostetut korttelit luontevasti liittyvät. Alueen ytimeen syntyy puisto. Koko alueen yksi leimaa-antava piirre on raviradan muodon toisto rakenteissa. Tämä näkyy saapumissuuntien kannalta tärkeiden kulmakortteleiden kaarina ja Rantamaantien rakennusten vahvoina sokkelikerroksina. Puisto rajautuu saaren omaisesti ympäröiviltä korttelialueilta vesiaiheen ansiosta. Tämä vahvistaa sekä puiston että asuinkortteleiden identiteettiä. Vesiaihe voidaan resursseista riippuen toteuttaa joko pelkkinä hulevesiojina tai vesiaiheesta voidaan tehdä varsinainen allasaihe.

Talo joentörmällä

Pientalo 2016, 180brm²

Puurakenteinen pientalo. Yksityiselle asiakkaalle suunniteltu harjakattoinen pientalo istuu maalaismaisemaan. Oleskelutilat jatkuvat ulkopatiolle. Rakennuksessa on maalämpö ja materiaaleina on käytetty luonnon materiaaleja.